Miksi kannattaa sanoa EI pump – tunneille?

Aina aika-ajoin asiakkaani kysyvät minulta miksi en suosittele pumptunneilla käymistä kun tavoitteena on kiinteytyminen, kropan muokkaaminen ja/tai lihaskasvu.

Hieman kärjistäen voidaan todeta, että kaikki yli 15 toiston sarjat ovat pidemmässä juoksussa ajanhukkaa. Ajanhukkaa silloin kun tavoitteena on muokkaava ja kehittävä voimaharjoittelu. En usko, että kukaan aiheeseen hieman perehtynyt asiantuntija kovin eriävää mielipidettä asiasta esittää. Ja jos esittää niin ei ole ihan kärryillä liikuntafysiologian perusteista.

Kehonrakennuspiireissä käytetään kyllä 20-30 toiston happokylpyjä/pumppisarjoja tehokeinoina mutta nämä ovat käytännössä vasta advanced tason treenaajille tarpeellisia ja perusteltuja. 90 % suomalaisista ei ole advanced tason treenaajia.

Mitä pump tunti kehittää?

Monet teistä (ainakin naiset) olette varmasti joskus käyneetkin pumptunnilla. Pääpaino tässä ryhmäliikuntakonseptissa on puhtaasti kestovoimaharjoittelussa. Harjoittelussa, jossa tehdään ylipitkiä (yli 100 toistoa) sarjoja mukavan (?) musiikin tahdissa. Ensisijaisesti tämän tyyppinen “pumppailu” kehittää lihasten paikallista energia- ja aineenvaihduntaa (kestovoimaa). Se kehittää siis hyvin minimaalisesti voimatasoja ja sekin koskee hyvin hyvin lyhyttä ajallista jaksoa.

Pump tunti tekee sinut hitaaksi!

Jos tavoitteenasi on saada kropastasi voimakkaan ja ryhdikkään näköinen tämän tyyppinen harjoittelu kaukana optimaalisesta – käytännössä ajanhukkaa.

Hidastempoinen pump-tunnilla vääntäminen heikentää lihaksen maksimaalista aktivointia ja sama koskee myös elimistön kykyä tuottaa voimaa nopeasti. Pump-tunnilla tehdään satoja toistoja, joten töihin joutuvat pääasiassa niin sanotut hitaat lihassolut. (Etenkin jos sarjoja ei tehdä täydelliseen uupumukseen saakka – mitä harvemmin tapahtuu). Tässä yhteydessä nopeat lihassolut ennemminkin velttoilevat ja niiden poikkipinta-ala voi jopa pienentyä. Silloin lihasmassa laskee ja keho ei kiinteydy vaan saattaa käydä jopa päinvastoin!

Mekaanisen kuorman puute

Pelkkä aineenvaihdunnallinen stressi ei siis yksinään riitä optimaalisen lihaskasvuärsykkeeseen. Kuormat jäävät tällä toistoalueella tehdessä väkisinkin kovin pieniksi, huomioiden, että lihaskasvun kannalta yksi erittäin olennainen kasvutekijä on riittävä mekaaninen kuorma ja sen hyödyntäminen käytännön harjoittelussa. Poikkeuksena voidaan mainita täysin rapakuntoiset aloittelijat, jotka kehittyvät kaikenlaisella fyysisellä aktiviteetillä (jopa kävely voi lisätä lihasmassaa heikkokuntoisella).

Eväät on nopeasti syöty ja missä laatu?

Junnaavalla ja aina lähes samantyyppisellä harjoittelulla myös lihaksen kestävyysominaisuuksien kehityspotentiaali on nopeasti koluttu loppuun. Yli minuutin kestävät sarjat ovat ajallisesti täysin ylimitoitettuja, jolloin myös keskittyminen ja laadullinen toteutus kärsii. Ryhmäohjausmallissa, jossa tehdään ylipitkiä happosarjoja ja osa liikkeistä on teknisesti “melko” haastavia moninivelliikkeitä aikaansaa sen, että laadullinen toteutus kärsii – ja se kärsii keskimäärin paljon.

 

Liikuntavammat ja lihasepätasapaino

Ahkera pump-tunnilla käynti voi aiheuttaa helposti myös tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Esimerkiksi naisille tyypillinen etureisidominanssi vain korostuu ja pakaralihakset saattavat uinua koko tunnin ajan. Tämä on omiaan lisäämään polvinivelen vääränlaista kuormittumista ja kiusallisia rasituskipuja. Myös niskahartiaseudun kiputilat voivat nostaa päätään johtuen pitkistä toistomääristä joita tehdessä on mahdoton keskittyä ylläpitämään hyvää suoritustekniikkaa ja kehon asentoa koko sarjan ajan. Tunnilla tehtävät liikkeet eivät myöskään huomioi kuntoilijoiden yksilöllisiä tarpeita. Liikkeet ovat yksipuolisia ja välillä myös aivan liian haastavia suorittaa, jotta lihaksisto saisi tarvittavaa ärsykettä kehittyäkseen.

Optimaalisen kehon muokkaamisen suhteen pumppi tunneilla käyminen on kuitenkin erittäin kyseenalaista ja on monta parempaa tapaa muokata kehoa laadukkaasti.

Summa summarum

  • Pumppi tunti ei  voimatasoja nosta
  • Aloittelija hyötyy pumppitunneilla käynnistä max. 4 viikon ajan
  • Sen jälkeen ei tapahdu mitään
  • Pumppitunti ei ole tehokasta kiinteyttävää harjoittelua – päinvastoin
  • Lihas ei saa sen kautta signaalia kasvaa
  • Pumppitunti on huono kompromissi voiman ja kestävyyden liitossa
  • Se ei kehitä mitään fyysisen kunnon osa-aluetta optimaalisesti (poislukien lihaskestävyys – thats it)
  • Kivaa se voi tietysti olla 🙂

NÄKYYKÖ KESÄ KEHOSSA? HOUSUT PURISTAA JA KESKIVARTALOON ON KERTYNYT LÖLLÖÄ?

EI HÄTÄÄ. ALLA ON TÄHÄN RATKAISU.

Naisten Karista kesäkilot 2 kuukaudessa verkkovalmennus

Poltat rasvaa, pudotat painoa, rakennat sporttisen kiinteitä lihasmuotoja ja olet unelmiesi kunnossa  2 kuukauden päästä, lokakuussa 2018!

Haluatko muokata kroppasi ennätysajassa? Hoikistua ja kiinteytyä katseita kääntävään ja huomiota herättävän sporttiseen kuntoon -nopeasti, tehokkaasti ja ilman turhauttavaa arpapeliä?

Jos haaveilet näistä tavoitteesta ja fantastisesta kiinteytys-startista syksyyn, tämä voi olla tärkein viesti, joka eteesi on tullut. Nimittäin keväällä 2018 fantastisia tuloksia sadoille ihmisille tuottanut 2 kk valmennus tulee taas, nyt syyskaudelle muokattuna:

Suomen kokenein Personal Trainer, Timo Haikarainen, jonka asiakkaaksi ihmiset jonottavat kuukausitolkulla, tarjoaa 27.8.2018 alkavassa 2 kk verkkovalmennuksessa käyttöösi salaisuutensa, joilla hän treenaa ”kiireelliset” asiakkaat kuntoon silloin hämmästystä herättäviin tuloksiin silloin, kun on kiire -todella nopeasti, mutta silti kestävällä tavalla. Tästä valmennuksesta saat kaikki tarvitsemasi työkalut, jotka vievät sinut loistaviin tuloksiin ja pitävät sinut kunnossa.

Alla esimerkkiä sadoista onnistujista.

Täältä löydät roppakaupalla muita innostavia esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat yllättäneet tuloksillaan paitsi itsensä myös muut!

Comments 23

  1. “Pump-tunnilla tehdään siis satoja toistoja, joten töihin joutuvat ainoastaan niin sanotut hitaat lihassolut.”

    Naah. Kun hitaat solut väsyvät eikä elimistö pysty tarjoamaan niille happea, otetaan nopeat solut käyttöön koska siirrytään anaerobiseen energiantuottoon. Ei voida siis tuijottaa pelkästään toistomääriä, vaan pitää katsoa myös kuntotasoa, intensiteettiä ja taukojen määrää. Kysehän on siis enemmänkin energiantuottomekanismeista ja motoristen yksiköiden aktivoinnista kuin toistomääristä.

    Ei kroppa ole mikään mustavalkoinen kone jossa toimivat vain hitaat/nopeat solut tai aerobinen/anaerobinen energiantuotto. Kaikki toimivat koko ajan rinnakkain, vain suhteet vaihtelevat.

    Sitä paitsi, hitaat solut aktivoituvat käytännössä aina ensin, tekipä kuinka suurilla painoilla ja kuinka nopeasti hyvänsä.

    1. Hyvä Timppa! Mikään ei ole mustavalkoista kun puhutaan elimistön toiminnasta – sama ei koske tätä blogautusta jonka oli tarkoituskin olla hieman provo ja mustavalkoinen:) Ja eiköhän se pääpointti tullut esille anyway eli “pumppailut” ei ole se tehokkain tapa muokkailla kehoa eikö vain?

  2. “Hidastempoinen pump-tunnilla vääntäminen heikentää lihaksen maksimaalista aktivointia ja sama koskee myös elimistön kykyä tuottaa voimaa nopeasti.”

    Miten sitten rinnalle-työntöyhdistelmät? Tai esimerkiksi askelkyykkybiiseissä käytetyt liikkeet kuten plyometriset ponnistukset laudalta tai askelkyykkyhypyt? Kyykkybiisissäkin käytetään usein nopeaa tempoa. Mielestäni pumppitunti kehittää tasaisesti sekä nopeaa että hidasta lihasvoimaa, eikä siellä koko tuntia tehdä todellakaan 4/4 tahtiin, tai en sitten tiedä millaisella pumppitunnilla sinä olet ollut. Ja vaikka pumppi ei massaa kasvatakaan ja hidas tempo tekee mielestäsi hitaaksi, on myös jarruttavan lihastyön harjoittaminen terveyden kannalta tärkeää (esimerkiksi tuolille istuutuminen).

    Itse treenaan lihaskuntoa sekä pumpissa että salilla. Pumpissa tulee kestävää lihasvoimaa mutta myös räjähtävyyttä. Salilla treenaan perusvoimaa ja myös räjähtävyyttä. Pystyn olemaan HIIT-treeneissä räjähtävän nopea, mutta toisaalta myös kestävyyttä löytyy niin että pysty kaksikin tuntia putkeen tekemään aerobista harjoitetta eikä se ole mikään ylivoimainen haaste kropalleni.

    1. Janna

      ”Hidastempoinen pump-tunnilla vääntäminen heikentää lihaksen maksimaalista aktivointia ja sama koskee myös elimistön kykyä tuottaa voimaa nopeasti.”

      Miten sitten rinnalle-työntöyhdistelmät? LIHAKSEN MAKSIMAALINEN AKTIVOINTI JA RÄJÄHTÄVÄ VOIMANTUOTTO EI TULE PELKÄSTÄÄN LIIKKEIDEN KAUTTA VAAN VAATII MYÖS TIETYT KUORMITUSPERIAATTEET JOIDEN TULEE TOTEUTUA KÄYTÄNNÖSSÄ. HYVIÄ NOPEUSVOIMALIIKKEITÄ NUO KYLLÄ OVAT, MUTTA JOS NIITÄ EI TEHDÄ NOPEUSVOIMAPERIAATTEEN MUKAISESTI NE EIVÄT KEHITÄ EDM. ASIOITA.

      Tai esimerkiksi askelkyykkybiiseissä käytetyt liikkeet kuten plyometriset ponnistukset laudalta tai askelkyykkyhypyt? VAIKKA PLYOMETRINEN OLISIKIN ELEMENTTINÄ MUKANA, KUN HARJOITUSKOKONAISUUDEN PAINOPISTE ON KESTOSSA JA MÄÄRÄSSÄ (PALJON TOISTOJA/LYHYET PALAUTUKSET) HARJOITUSVAIKUTUS ON OSASTOA DIESEL. HARJOITUSVAIKUTUS ON PÄÄOSIN KESTOVOIMATYYPPINEN.

      Kyykkybiisissäkin käytetään usein nopeaa tempoa. PELKKÄ TEMPO EI RIITÄ MAKSIMAALISEEN LIHAKSEN AKTIVOINTIIN. TAAS TULLAAN SUORITUKSEN YLIPITKÄÄN KESTOON JA PIENIIN VASTUKSIIN.

      Mielestäni pumppitunti kehittää tasaisesti sekä nopeaa että hidasta lihasvoimaa. TÄSTÄ ROHKENEN OLLA ERI MIELTÄ (KTS. PERUSTELUT JOITA TÄSSÄ VASTUKSESSA TULEE ILMI).

      Ja vaikka pumppi ei massaa kasvatakaan ja hidas tempo tekee mielestäsi hitaaksi, on myös jarruttavan lihastyön harjoittaminen terveyden kannalta tärkeää (esimerkiksi tuolille istuutuminen). EKSENTRINEN/JARRUTTAVA LIHASTYÖ ON TÄRKEÄÄ MM. KEHOA MUOKKAAVASSA HARJOITTELUSSA (+VAMMOJEN ENNALTEHKÄISYSSÄ TAI ESIM. TUOLILLE ISTUUTUMISESSA) MUTTA TÄSSÄ ASIAYHTEYDESSÄ SEN ROOLI ON MELKO PIENI KOSKA SEN VAIKUTUS KUMOTAAN JO USEAAN KERTAAN MAINITSEMIENI ASIOIDEN TAKIA. ONGELMA ON SIIS EDELLEEN MÄÄRÄ JA KESTOPAINOTTEISESSA KOKONAISUUDESSA.
      MÄÄRÄ JA KESTOPAINOTTEINEN HARJOITUSKOKONAISUUS (KUTEN PUMP) VOI SISÄLTÄÄ PLYOMETRISTÄ ELEMENTTIÄ MUTTA SEN TODELLINEN HARJOITUSVAIKUTUS NOPEAAN JA RÄJÄHTÄVÄÄN VOIMANTUOTTOON ON ERITTÄIN MARGINAALISTA. TÄMÄ ETENKIN KUN PUHUTAAN EDELLÄ MAINITTUJEN ASIOIDEN OPTIMOINNISTA. TOKI HEIKKOKUNTOISELLA VANHUKSELLA JO RIPEÄ KÄVELYKIN VOI ANTAA NOPEAN ÄRSYKKEEN ELEMENTTIÄ JA KUTEN TEKSTISSÄ MAINITSIN KAIKKI RIIPPUU HENKILÖN LÄHTÖKOHDISTA JA TASOSTA, SIITÄ MIHIN TÄHDÄTÄÄN SEKÄ KUINKA KUNNIANHIMOISESTI.

      Pumpissa tulee kestävää lihasvoimaa mutta myös räjähtävyyttä. SE MITEN ”RÄJÄHTÄVYYS” MÄÄRITETÄÄN ON TOINEN ASIA. KANNATTAA TUTUSTUA ESIM. NYKYAIKAINEN URHEILUVALMENNUS KIRJASTA NOPEUSVOIMAHARJOITTELUN PERUSPERIAATTEISIIN TAI VAIKKA IHAN GOOGLAAMALLA LÖYTYNEE PERUSPALIKAT AIHEESTA.

      Itse treenaan lihaskuntoa sekä pumpissa että salilla. Salilla treenaan perusvoimaa ja myös räjähtävyyttä. HIENOA! MUISTA PITÄÄ RASITUKSEN JA LEVON SUHDE MYÖS KUNNOSSA! KEHITYSHÄN TAPAHTUU LEVON AIKANA ☺ SELKEÄ JA KONKREETTINEN TAVOITE AUTTAA MYÖS SUUNNITELMALLISEN HARJOITTELUN SUHTEEN.

      Pystyn olemaan HIIT-treeneissä räjähtävän nopea, mutta toisaalta myös kestävyyttä löytyy niin että pysty kaksikin tuntia putkeen tekemään aerobista harjoitetta eikä se ole mikään ylivoimainen haaste kropalleni.
      EDM. OVAT MELKO SUBJEKTIIVISIA ”MITTAREITA” NOPEUDELLE JA RÄJÄHTÄVYYDELLE SEKÄ KESTÄVYYDELLE, VAI KUINKA?

      KIITOKSIA RAKENTAVISTA KYSYMYKSISTÄ JA NÄKEMYKSISTÄSI SEKÄ TSEMPPIÄ TREENIRINTAMALLE ☺

      Yt Marko

  3. Aika mustavalkoinen ja provosoiva artikkeli, mutta ehkäpä tarkoitus olikin saada aiheesta keskustelua;) Mitenkäs kestävyysurheilu ja pumppi? Hiihto, suunnistus, juoksu jne. ovat edelleenkin kansan keskuudessa suosittuja, vaikka fitness ja crossfit buumia eletäänkin parhaillaan. 10 vuotta LesMillsin BodyPumppia ohjanneena ja entisenä SM-tason kestävyysurheilijana ja vielä nykyäänkin aktiivisesti erilaisiin kestävyyskisoihin osallistuvana voin sanoa, että peruskuntokaudella yksi kerta BP viikossa antaa hyvän ja kokonaisvaltaisen lihaskestävyystreenin, jossa samalla hapenottokykyä kehitetään. Esim. kiivetessä korkeuseroltaan jopa 100m:n nousuja hiihto tai juoksulenkillä BP:n pitkät alkelkyykky ja kyykkysarjat antavat hyvää pohjaa. Maajoukkuetasolla kestävyysurheilussa edelleenkin tehdään kuntopiirejä, jossa yksi liike voi kestää minuutin ja toistomäärät lähenevät 70-100 toistoa eli pumpin määriä. Eihän BP:tä vääntämällä pikajuoksijaksi tai bodariksi tulla, mutta tietyssä vaiheessa harjoituskautta ja sopivissa määrin tehtynä, kyseinen laji antaa kummasti lajinomaista kestovoimaa esim. hiihtolenkille.

    1. Moikka Hannu!

      Teksti oli tietoisesti (otsikosta lähtien) mustavalkoinen ja hieman provosoiva. Ja taisi osua ja upota ihan hyvin jakaen mielipiteitä laidasta laitaan. Itse allekirjoitan omassa valmennusfilosofiassani tämän suuntaisen näkemyksen – ehkä hieman maltillisemmalla sävyllä.

      Kuten Timokin tuossa yllä kommentoi eihän mikään ole näin mustavalkoista etenkin kun puhutaan ihmiskehosta ja sen toiminnasta.

      Mainitsemasi kestävyyslajeissa (lajianalyysin pohjalta) on hyvinkin perusteltua tehdä jossain vaiheessa harjoituskautta kuntopiirityyppistä harjoittelua, jossa pääpainopisteenä on kestovoimaharjoittelu (määrä, kesto ja pohjien luominen).

      Toisaalta monessa kestävyyslajissakin ne ratkaisevat marginaalit huippujen välillä eivät välttämättä ole hapenottokyvyssä vaan räjähtävässä voimantuotossa, irtiottokyvyssä ja suorituksen taloudellisuudessa, jota mm. maksimivoima- ja nopeusvoimaharjoittelu oikein toteutettuna parantavat.

      Sama koskee myös monia palloilulajeja (esim. jalkapallo), jossa aikoinaan (ja varmaan jossain edelleen) mentiin hyvinkin paljon kestävyyttä korostaen voiman, nopeuden ja räjähtävyyden kustannuksella.

      Tässähän lähestymistapana tavoitteen asettelun ja sisällön suhteen oli kehon muokkaaminen ja voiman kehittäminen – tästä tavoitteen asettelusta puhtaasti määräpainotteinen kestävyys- ja määräpainotteinen harjoittelu on melko kaukana eikä ihan ykkösprioriteetti harjoittelun toteutuksessa.

      Kiitos kommenteista ja tsemppiä kestävyysrintamalle!

      Marko

  4. Olen samaa mieltä kanssasi monilta osin, myös viimeisestä bullet pointistasi: kivaa se voi olla. 🙂 Käyn satunnaisesti pumpissa ihan huvin ja vaihtelun vuoksi. Ns. “perinteisen” salitreenin harrastajana on ihan hauskaa käydä välillä toteamassa, että vaikka väitän olevani vahvempi kuin pumppaajat, en pärjää noilla tunneilla heille mitenkään. Kestovoima ilmeisesti ei ole vahvimpia puoliani.

    Eli varovainen tykkäys satunnaisille pumpeille, koska vaihtelu virkistää. 😉 Ihmeen kipeäksi siellä saa itsensä, ehkä juuri siksi kun se poikkeaa niin paljon normaalista treenaamisestani?

    1. Heippa Naikkonen ☺

      Varovainen peukku ok vaihtelun ja ilon näkökulmasta 😉

      Ärsykkeen säännöllinen vaihtelu on yksi kehittymisen perusperiaatteista koska elimistö adaptoituu melko nopeasti saman tyyppiseen ärsykkeeseen. Jokin punainen lanka ja progressiivisuus harjoittelun isossa kuvassa kuitenkin olisi hyvä olla eikä vaihtelu tarkoita että koko ajan tehdään jotain erilaista päivä/viikko tasolla ihan fiiliksen mukaan.

      Ne ominaisuudet kehittyvät mitä harjoitetaan. Ihmisen elimistö pyrkii reagoimaan harjoitukseen melko tarkasti sen mukaan minkälaista ärsykettä sille annetaan. Karrikoiden kesto ja määräpainotteinen tekeminen kehittää kestävyyttä (kestovoimaa), teho ja laatu painotteinen (esim. nopeus/nopeusvoima) kehittyy vain edm. perusperiaatteita noudattamalla ja voima kehittyy voimaa harjoittelemalla. Jos tavoitteena on extreme kestovoima (lihas ja voimakestävyys) ja puhtaasti kestävyyslajit niin pump on ihan ok harjoitusärsykkeeltään. Muita rymäohjaus malliin liittyviä ongelmiahan se ei vielä ratkaise ja kehon muokkaamisen tuloksien kannalta rooli on erittäin marginaalinen.

      Aina voidaan tehdä kompromisseja, mutta järkevää ei ole yrittää kehittää kaikkia eri ominaisuuksia saman aikaisesti. Etenkään jos ne ovat toiselleen käytännössä täysin vastakohtia harjoittamisen perusperiaatteilta kuten esim. nopeus ja kestävyys ovat. Ja kaikkein olennaisintahan on harjoitella sen mukaan että se tukee tavoitteeseen pääsyä. Mikä se ikinä sitten onkaan.

      Tsemppiä ☺

      Marko

  5. Minä olenkin aina miettinyt tätä. Olen 25v nainen ja luonnollisesti suuri osa ystävistäni ja tutuistani käy humppipumpissa. Monet ovat käyneet useamman vuoden eikä mitään kehitystä näy. Oonkin miettiny et kerta viikossa pumpissa ei vielä fitnessbodya tuo, vaikka niin vissiin yleisesti luullaan. Itse en ole koskaan pumpissa käynyt enkä mene. Pidän aerobisen ja voimaharjoittelun erillään, on tuntunut sopivan meikäläiselle niin…

    Loistava kirjoitus kaikinpuolin 🙂

    1. Moro JK

      Kiitokset!

      Monet saattavat luulla tosiaan virheellisesti, että pump on todella tehokasta ja optimaalista kehoa muokkaavaa harjoittelua vaikka sitä se ei todellakaan ole. Hienoa, että olet löytänyt mielekkään ja tasapainoisen tavan harjoitella!

      Lippu korkealla ja eteenpäin vaan☺

      Marko

    2. Kysymyksenä vain tähän JK:n kommenttiin: oletko miettinyt että ehkä ystäväsi ja tuttusi eivät käy pumpissa sen takia, että haluavat näkyvää kehitystä?

      Mutta aiheeseen muutama sana. Hyvänmielen liikunnan kannattajana sanon että jokainen urheilkoon niin kuin itselle mieluiseksi näkee. Ja ihmisen omista tavoitteista riippuen BP on joko suositeltavaa tai ei – omalla kohdallani suositeltavaa 🙂

  6. Monelle epäliikkujalle on kaksi hyvää vaihtoehtoa, ottaa pt tai sitten edes käydä pumpissa. Liian harva (nainen) onnistuu ilman apuja itsenäisesti käymään salilla kehittävästi. Pumppisaleilla on ilahduttavasti lisääntynyt crossfit-tyyppiset lyhyempien sarjojen vapaapainoiset ryhmätunnit, joissa tavoitteena on maksimaaliseen rasitukseen asti tekeminen.

    1. Hep Moninlainen:)

      Kaikki liikunta on hyvästä kunhan ei aiheuta terveydelle ongelmia tavalla tai toisella.

      Tuo naisiin viittaamasi kommentti on erittäinkin totta. Koskee tosin myös yllättävän suurta osaa miehistä hieman eri vinkkelistä katseltuna.

      Crossfitistä ei muuta tässä kohtaa kuin: No Comments:)

      mk

  7. Hommahan on niin, että tämä koko kuntosalitouhu on täysin ylimitoitettua ja yliarvostettua. Kansakunta on täysin lösähtänyt johonkin helvetin kuntosaleihin kun pääsisi ulos juoksemaan, hiihtämään, suunnistamaan tai vaikka uimaan. 20 vuodessa mm. lukio-/armeijaikäisten poikien coopertulokset ovat pudonneet 2800m:stä 2200 metriin mikä on todella hälyttävää.

    Kun katsoo näitä kuntosalien aktiivikäyjiä, pullistelevia bodareita, fitnessmuijia tai “normaalikävijöitä” niin ei kyllä kateeksi käy. Hapenottokykyä noilla ei ole pätkääkään, tarvii peruuttaa autolla postiluukulle, jotta jaksaa varmasti postit hakea.

    Näitä kuntosaleja kuten mm. tämäntyyppisiä artikkeleita mainostetaan joka paikassa mm. “laihdutuskeinoina”. Todellisuudessa kuntosalit vain ja ainoastaan kasvattavat painoa, se on yksi lysti onko lihasmassaa vai jotain muuta. Hapenottokykyä tai verenkiertoa se ei paranna ollenkaan, päinvastoin. Jopa heikentää sitä ja nostaa verenpainetta. Kyllä ainakin terveysviranomaisten/-ohjaajien nämä asiat tulisi tiedostaa jos nämä nuuskahuuli-pullistelijat eivät sitä tajua (tosi ihme). Turha tänne alkaa mistään proteiiniruokavalioista yms. itkemään, se ei muuta tilannetta miksikään eikä paranna mm. hapenottokykyä.

    Nim. ent. 130kg voimanostaja, nykyään huomattavasti terveempi, tyytyväisempi sekä henkisesti ja fyysisesti huomattavasti paremmin voiva 95kg juoksija.

    1. Terve Teuvo!

      Olet todellakin väärässä kuntosaliharjoittelun tärkeydestä!

      Mielestäni se on ihan ykkösjuttu a) kehonmuokkaamisen näkökulmasta (artikkelin näkökulma) b) kansanterveyden näkökulmasta (nuoret, vanhat ja jotain siltä väliltä).

      Heikko lihaskunto ja toimintakyky on itse asiassa suurempi uhka monelle kuin heikko aerobinen kunto. Toki riittävä aerobinen kunto ja verenkiertoelimistön suorituskyky pitää omata, mutta taas voidaan miettiä onko tavoitteena juoksusuorituksen (marathon tms) optimaalinen parantaminen vai hyvä yleiskunto (riittävä hapenottokyky/voimatasot/liikkuvuus/kehonkoostumus). Juoksijakin tarvitsee voimaharjoittelua ja nimenomaan myös maksimi/nopeusvoimaa eikä pelkästään kestovoimaa.

      Ylivoimaisesti tehokkain tapa laihduttaa on yhdistää laadukas voimaharjoittelu sekä kokonaistavoitetta tukeva aerobinen harjoittelu. Tässä kontekstissa ravinnon merkitys on se suurin.

      Hapenottokykyä pystyy myös erittäin mallikkaasti kehittämään kuntosaliympäristössä (toisin kuin itse väität) esim. kuntopiirin tai aerobisen yhdistelmäharjoittelun kautta mikäli tavoitteena on keskittyä enemmän tähän tavoitteeseen. Jos toisin väittää niin ei tiedä aiheesta juuri mitään 🙂

      Totta kai jos haluaa juoksusuoritusta parantaa niin pitää juosta jonkin verran. Siitä ei kai ole epäilystäkään.

      Johtuisiko sinun kokemukset kuntosaliharjoittelun heikoista vasteista kenties vääränlaisesta/yksipuolisesta harjoittelusta sekä ruokavaliosta? Uskaltaisin väittää näin.

      Viestissäsi korostuu aika kivikautinen suhtauminen voimaharjoitteluun. Toki näitä “nuuskahuuli3minsarjapalautussosiaalipuntti” -treenaajia salilla näkee mutta samaan tapaan ylipainoisia “juoksulenkkilaihduttajia” jotka rikkovat itsensä ja motivaationsa muutamassa viikossa. Tällä mallilla pahimmassa tapauksessa rasvaprosentti voi nousta = lihas sulaa ja rasva pysyy samana.

      Juoksu on itseasiassa ylipainoiselle se heikoin liikkumismuoto/lähtökohta mistä aloittaa;)

      Tsemppiä syksyyn ja nautihan siitä juoksentelusta kun siitä tykkäät ja voit paremmin! Kaikki liikunta on hyvästä kunhan tavoite, balanssi on mukana ja harjoittelusta nauttii:)

      Marko

  8. Pingback: Kuulumisia sekä ajatuksia pumpista « Suunnanmuutos

  9. Pingback: Bodypumppailun jälkilöylyt :) | Personal Trainer Helsinki Laatutakuulla

  10. Oon samaa mieltä sun kanssa mitä kirjoitit. Kuntosalitreenaaminen todellakin on se avain itsensä kunnossa pitämiseen kaikkien ihmisten kohdalla. Jo pelkästään tekniikkaan liittyvissä asioissa, kun pumpissa ei pysty tekniikka-asioissa puuttumaan yksilötasolla. Mulla ei ole mitään syndroomaa ohjaamisessa, mutta toi sun kirjoitus ehdottamalle “ei” kannalle sai hieman pienen ärsykkeen päälle ja onnistuitkin hyvin postauksessa missä en tajunnut, et oli provoa tarkoituksella mukana. 😉 Oon edelleen kuitenkin sitä mieltä, että treenien hyvänä hämmentäjänä pump toimii. Liputankin yhtä kertaa viikkoon tai kahteen. Nopean ajan tulokset omalla kohdalla pumpissa ja kehityksen seinään loppuminen tukee myös sun kirjotusta. “Rutiini tappaa kehityksen” eli hämmenetään mahdollisuuksien mukaan niitä omia treenejä. Kiitos muuten hyvistä sivuista. Hyvää tietoa omalle pt-uran alulle. Sä tiedät mistä kirjoitat! Ehkä mäkin jonain päivänä, kun valmistun ja saan lisää tietoa.. 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *